maanantai 27. lokakuuta 2014

Kukkasia Kuala Lumpurissa

Minulla oli hieman sekalaiset tunteet Kuala Lumpuriin lähdöstä. En olisi millään halunnut jättää Bali--elämää enkä varsinkaan omaa uutta Bali-perhettäni, jonka seurassa viihdyn enemmän kuin hyvin. Toisaalta oli ehkä jopa kiva saada vähän lomaa Balista. Ymmärrän, kuinka absurdilta edellinen lause saattaa kuulostaa, mutta itseasiassa Balissakin on omat sietämisensä, varsinkin jos siellä elelee pidempiä aikoja. Ensinnäkin Bali on varmaan yksi maailman korruptoituneimmista paikoista koko maailmassa. Poliisi on aivan täysin lahjottavissa ja itseasiassa joskus poliisi ja huumediilerit toimivat yhdessä saadakseen länkkäreiltä rahat pois. Diileri on tietyn kulman takana myymässä huumeita hyvään hintaan ja kuinka ollakaan, seuraavan kulman takana on poliisi odottamassa tyytyväistä asiakasta, joka joutuu lopulta maksamaan itsensä kipeäksi välttyäkseen Balin pahamaineisilta vankiloilta seuraavat 50 vuotta. Tai joskus pälkähästä pääsee hommaamalla kolme uuta turistia samaan tilanteeseen. Hauskaa, eikö? Onneksi huumeet eivät kuulu omalle ostoslistalleni.
Sama rahat-pois-mentaliteetti näkyy myös kaikessa muussa. Balilla saa maksaa hyviä summia jos ei pidä puoliaan. Toisaalta taas edulliset hinnat missä tahansa asiassa on kauhean tinkaamisen takana. Lisäksi yleinen epäsiisteys, linkuttavat kulkukoirat, kaoottinen liikenne ja maantienrosvojen pelko voi joskus alkaa ahdistaa ja silloin viisuminuusimismatka tulee tarpeeseen.

Joten viimeisenä iltana olin itseasiassa jopa todella innoissani tästä pienestä lomasta. Varasin itselleni hostellista sängyn kuuden hengen huoneesta. Tämäkin on ensikertainen kokemus ja olin siitä todella innoissani. Kaikki ihmiset jotka tapaisin ja kaikki seikkailut joista kuulisin! Iltalehden blogista voi lukea, ettei alku ihan täyttänyt odotuksiani, mutta nyt olen todella tyytyväinen tähän valintaan. En tiedä onko tämä normaalia siistimpi hostelli, mutta tällaisessa voisin ehdottomasti nukkua uudelleenkin! Kuudesta yöstä maksan alle neljäkymppiä, joten en käytännössä paljon mitään.

Löysin täältä parikin ihmisistä, joiden seurassa viihdyn erinomaisesti. Toinen on aussipoika Peter ja toinen on saksalainen Franka. Ikävä kyllä eilen taas muistin, miksi matkustelu on myös joskus henkisesti raskasta. Franka nimittäin lähti hostellista eilen ja hänen sängyssään nukkuu nyt tuntematon aasialainen nainen. Olipas dramaattinen lause. :D Puuh. Tällaisessa ympäristössä  jokaisen ollessa kaukana kotoa ja kaikkia yhdistäessä halua matkustaa voi tuntemattomista tulla näköjään äkkiäkin suhteellisen läheisiä. Onneksi nykyään on muitakin tapoja pitää yhteyttä kuin kirjeet ja savumerkit. Jopa siinä määrin, että uudet tuttavuudet voivat helposti tarkoittaa myös uusia reissuja joskus tulevaisuudessa.

Kuala Lumpur on ollut iloinen yllätys. Eräs tuttuni vannoi sen nimeen, toinen sanoi sen olleen pettymys - kaupunki selvästikin jakaa mielipiteet. Minä olen viihtynyt täällä erinomaisesti. Tämä on ensimmäinen länsimaalaisempi ja sitä kautta myös siistimpi kaupunki, jossa olen Aasiassa ollessani käynyt. On mukava kun roskia ei ole kaikkialla ja jalkakäytävällä mahtuu oikeasti kävelemään. Myös korkeat pilvenpiirtäjät tuovat tähän pieneen reissuuni sen loman tunteen, niitä kun ei Balilla näy. SIihen liittyy uskomus siitä, että ainoastaan jumalten paikka on taivaalla ja ihmisten maassa, joten rakennusten ei tule olla palmupuita korkeampia.
Meniköhän tuo nyt ihan nuin.. No varmaan tarpeeksi lähelle. :D

Alla on kuvia aivan ihanasta puutarhasta täältä Kuala Lumpurista. Siellä ollessamme sattui ikävä kyllä olemaan ainoa päivä, jolloin satoi oikein kunnolla, joten kuvat ovat vähän harmaita. Toisaalta, ehkä se on juuri se kiva pieni ristiriita muuten kukkasia täynnä olevissa kuvissa. Vai mitäs ootte mieltä?:) Ja tiedän, niitä on aika monta, mutta aika monta jo poistin - enempää ei pystynyt!




  











tiistai 21. lokakuuta 2014

Päiväni paparazzina

Oletko ikinä leikkinyt paparazzia? On muuten ihan älyttömän hauskaa puuhaa! Yks päivä jostain syystä sain aivopierun, että laitanpa tänään rannalle teleobjektiivin kameraan ja otan ihmisistä randomkuvia. Toki muullakin linssillä ehkä onnistuisi, mutta sitten täytyy mennä jo lähemmäs ja koko homma kaatuu siihen, että ihmiset huomaavat touhusi ja todennäköisesti pakenevat kauhuissaan kameran kanssa heiluvaa pervoa, joka yrittää kuvata heitä bikineissä. Joten suosittelen telepäätä.

Kuvat on Gili Menolta ja ne on otettu 200mm linssillä. Ranta on todella hiljainen, joten jouduin aina odottelemaan, jotta sain kuviin uutta verta, mutta muutama ihan hauska kuva tuli napattua. Pitää vaan vielä miettiä tarkemmin omaa naamioitumista ympäristöön.. Ensi kerralla teen saman jossain kaupungissa. Huomenna lähden Malesiaan ja jos siellä tulee tylsää niin salakuvaan Kuala Lumpurin asukkaita.

Tämä blogi parka on ollut vähän aiheita vailla, kun kirjoittelen Iltalehteen kaikki oleellisimmat asiat. Siksi olen nyt päättänyt heittäytyä luovaksi ja kokeilla ihan uusia asioita. Olen esimerkiksi huomannut pukeutumistyylini olevan täällä aika erilainen kuin Suomessa, joten mietin, että tekisin postauksen päivittäisistä asuista viikon ajalta täältä Balilta. Myös erilaiset haasteet ovat jo odotuslistalla, kuten kuukauden selfiet, mustavalkokuvaus, lapsikuvaus, valo jne. Lisäksi haluan esitellä teille muutaman erinomaisen kirjan, kaksi kaunokirjallisuutta ja yhden valokuvaukseen liittyvän! Myös muutama mielenkiintoinen ihmis-ja koirakohtalo odottaa kertomista. Nyt minulla nimittäin on aikaa kirjoitella ja ideoida, joten katsotaan mitä kaikkea tänne ilmestyy! :)

 















 

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Parisuhde ei ole este - ei edes hidaste

Moni ihminen haluaa seikkailla, nähdä ja kiertää maailmaa, mutta lukuisista syistä lopulta päättää jättää tutkimusretken tekemättä. Syy voi olla rahassa, uskalluksessa, terveydentilassa mutta myös omassa kumppanissa. Kun olin lähdössä Aasiaan, minulta kysyttiin useasti: "Miten sun poikaystävä päästää sut lähtemään? Mun ei ikinä päästäis!". Tämä kysymys ihmetytti minua, vaikka toki minäkin kysyin poikaystäväni suhtautumista asiaan ennen kuin laitoin hakemuksen eteenpäin. En koskaan edes ajatellut, että reissu jäisi tekemättä siksi, että seurustelen. En ensinnäkään ikinä kuvitellut, että hän kieltäisi minua lähtemästä ja jos niin olisi käynyt, olisin lähtenyt joka tapauksessa. Minun on ehkä helppoa sanoa näin, sillä olen onnellisesti poikaystäväni ja perheeni tukemana viettämässä sanoinkuvailematonta aikaa Balilla. Mutta en ikinä voisi kieltää moista kokemusta poikaystävältäni, enkä myöskään ikinä haluaisi katkeroitua häntä kohtaan, koska reissu jäi tekemättä ja tärkeät kasvuvaiheet ehkä siinä samassa. Minulle tämä reissu oli tärkeä ja sen oli tapahduttava, eikä sen tiellä voinut seistä mikään eikä kukaan.


Minun on vaikea ymmärtää, miksi ihmiset kieltäisivät toisiltaan tällaiset kokemukset. Jos se on toiselle tärkeää ja toinen todella haluaa ja tarvitsee sitä, eikö sen silloin pitäisi myös olla tärkeää sille toisellekin? Jokainenhan meistä haluaa kumppanin olevan onnellinen! Ymmärrän, että epävarmuus ja pelko monesta eri asiasta ovat aina välillä vaikeita käsitellä. Onko toinen turvassa, pärjääköhän se siellä tai onkohan hän varmasti uskollinen? Monet kysymykset mielikuvituksen värittäminä saavat varmasti sykkeen nousemaan, jos niille antaa vallan. Myös reissuun lähtijä joutuu pohtimaan näitä asioita. Mutta parisuhde perustuu ennen kaikkea luottamukseen ja etäsuhteessa se on välttämättömyys. On luotettava toisen arvostelukykyyn ja järjenjuoksuun. Molempien on myös päätettävä olla kaikilla tapaa luottamuksen ja odottamisen arvoinen.

Omalla kohdallani voin sanoa, että reissuun lähtö oli hyvä ratkaisu - meillä molemmille. Omista hyödyistä en edes jaksa puhua tässä, mutta mietitään asiaa poikaystäväni kannalta. Koska asumme suurimman osan vuodesta etäsuhteessa ja näemme ainoastaan viikonloppuisin, on viikonloput pyhitetty parisuhteelle. Minun lähdettyäni etsimään itseäni Aasiaan, on poikaystävänikin päässyt tekemään haluamiaan asioita, jotka ovat mahdollisia ainoastaan viikonloppuisin ja jotka meidän aikataulun vuoksi ovat jääneet toissijaisiksi. Hän lähti täältä Balilta keskiviikkona ja meillä oli ihanat kaksi viikkoa yhdessä tällä upealla saarella. Meillä on uusia yhteisiä kansainvälisiä ystäviä, jotka toivon mukaan poikivat meille myöhemmin tulevaisuudessa uusia ihania reissuja. Hän sanoo minun kasvaneen täällä ja sanoo olevansa onnellinen nähdessään minut näin onnellisena.

En yritä provosoida ketään, mutta itse olisin surullinen jos kaikki tämä olisi jäänyt tekemättä. Tiedän myös omalta kohdaltani, että olisin katkera poikaystävääni kohtaan sekä varmaan toisin asian esiin joka riidassa elämäni loppuun asti.

Itse olin onnekas, kun en kohdannut minkäänlaista vastustusta reissuani kohtaan. Päinvastoin, olen saanut kannustusta ja tukea enemmän kuin olisin osannut pyytää - niin perheeltäni, ystäviltäni kuin poikaystävältänikin. Jos poikaystäväni päättää lähteä reissuun, tulee minulla olemaan täysi työ pyrkiessäni tukemaan häntä samoin, kuin hän on tukenut minua.

Pointti tässä koko hatarassa kirjoituksessa oli, että jos sinusta tuntuu, ettei "sun poikaystävä ikinä päästäis sua reissuun", mutta maailman tutkiminen tai itsesi löytäminen kaukana kotoa on välttämättömyys oman hyvinvointisi ja tyytyväisyytesi kannalta, niin ota asia rohkeasti puheeksi. Kerro miksi haluat lähteä, kuinka pitkäksi aikaa, minne olet menossa ja miten se ehkä mielestäsi vaikuttaa tai on vaikuttamatta parisuhteeseen. Ehkä yllätyt saamastasi vastauksesta.

keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Tyytyväinen


Se tunne kun hymyilyttää, vaikka seisoo kylmän suihkun alla. Se, kun miettii, että mikä tuoksuu näin hyvälle ja tajuaa sen olevan oma puhdas tukka. Kun hyttysverkko näyttää prinsessan pitsiverholta, pullovesi on niin kylmää, että pullosta jää märkä jälki pöytään ja tuuletin pyörittää hempeän tuoksuista ilmaa helpottaen muutoin kuumottavaa oloa. Kun suhteellisen kalpeat jalat näyttävät ruskeilta valkoisia lakanoita vasten, kun valaistus on romanttisempi kuin kaikkien rakkaushömppäelokuvien valaistukset yhteensä ja kun maha on täynnä ja lompakossa silti melkein kaikki rahat tallella.  Kun muistaa tämän päivän ja sen mitä kaikkea ihanaa se toi tullessaan ja kun miettii huomista, joka odotetusti ei ainakaan häviä tälle päivälle. Kun koko keho on raukeana väsymyksestä, mutta silti täynnä hyvän olon värinöitä. Kun sydän laulaa kiitosta, maha vaikenee tyytyväisenä  ja kun varpaatkin näyttävät hymyilevän. Kun vieressä makaa joku, jonka kuuluisi oikeastaan olla toisella pallon puoliskolla. Kun se joku toteaa "näytätpä tyytyväiseltä". Silloin voi pieni ihminen todella sanoa olevansa tyytyväinen.




Terkkuja paratiisista! <3

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

10 random asiaa Balista

Kääk, nyt on mennyt ihan luvattoman kauan tämän blogin edellisestä päivityksestä! Mutta työtehtävässä on nyt tapahtunut pieni muutos ja saan nyt elvytettyä tämänkin blogin. Osa teistä on varmaan seurannut menoa Iltalehden blogissa ja siellä jatkuu matkablogimainen aspekti. Täällä taas kerron asioista, joita en viitsi koko Suomen kansalle kertoa. :D Onkin muuten aika ihanaa pitkästä aikaa kirjoittaa näin vapautuneesti!

Mutta tosiaan tänään aattelin kertoa teille kymmenen hauskaa random asiaa, joihin olen täällä Balilla törmännyt. So here we go!
  1. Paikallisessa vessassa ei ole paperia, ainoastaan kyykkypissapönttö ja käsisuihku tai ämpäri ja kauha. Sen verran jo tiedän, että tarkoitus on huuhtoa itsensä tarpeiden jälkeen, mutta se kuivauspuoli on minulle vielä vähän auki… Onneksi monet vessat ovat länsimaalaisystävällisiä ja vaikkei paperia saakkaan heittää pönttöön, voi sitä käyttää kun viereen on laitettu roskakori. Alla oleva kuva ei ole esimerkki, mutta kuvassa on vessa ja aurinko ikkunassa oli niin kiva!:)
  2. Jos Balilla ottaa avioeron, voi molemmat osapuolet joutua vankilaan. Ja jos tyttö tulee raskaaksi, on siinä tapauksessa mentävä naimisiin tulevan isän kanssa. Joten täällä kannattaa aika tarkkaan katsoa kenen kanssa alkaa kuhertelemaan..
  3. Kuukautiset ovat hyvin julkista tietoa. Eräs iso seremonia voidaan toteuttaa tytöillä kuukautiskierron alettua ja temppeliin ei saa mennä kuukautisten aikana. Ai niin! Tamponit ovat erityistuote, jota myydään melkein tiskin alta ja hintakin on sen mukainen! Joten ehkä kannattaa tuoda omat mukana.

  4. Avioliitto on lasta varten ja lapsi on kahden suvun yhdistämistä varten. Jos pari menee naimisiin eikä tee lapsia, se on itsekästä, sillä silloin on avioiduttu vain itseään varten. Myös parin, joka ei voi saada lasta, tulisi adoptoida itselleen sukujen yhdistäjä.
  5.  

  6. Istuuduin eräässä seremoniassa vanhan naisen viereen. Samalla kun hän kehui minua kauniiksi, punnitsi hän toisella kädellään rintojani, samaan tapaan kuin punnitsisi riisipusseja yrittäessään arvioida niiden painoa, ja jatkoi sen jälkeen muina miehinä seremonian seuraamista. Kaikki tapahtui niin äkkiä ja luonnollisesti, ikään kuin olisimme vain kätelleet, ettei tämä kosketukseen tottumaton Suomi-neito kerinnyt edes reagoimaan mitenkään muutoin kun yrittäen pidätellä hölmistynyttä ilmettään. En ehkä silti kokeilisi tätä muille paikallisille tytöille.
  7. Meidän rippikoulua vastaa täällä hampaidenviilausrituaali, josta voi lukea lisää tänään Iltalehden blogista.
  8. Imettäminen on yhtä luonnollista, kuin seisominen tai istuminen. Sitä voi tehdä seremonian aikana keskellä kymmeniä ihmisiä tai vaikka samalla kun neuvottelee länsimaalaisen turistin kanssa sarongin hinnasta.. 


  9. Musta magia on todellinen asia! Minua on varoitettu suututtamasta ihmisiä, joille jää jotain minusta, kuten kampaajat, hierojat, kynsienhoitajat.. Sillä he voivat helposti langettaa ylleni ikäviä taikoja tai tehdä woodoo-asioita. Mutta ilmeisesti jos en usko niihin, niin silloin ne ei haittaa… En silti ottaisi riskiä.

  10. Tööttääminen ei täällä ole sama kuin Suomessa (joka yleensä on sama kuin huutaisi ihmisille jotain todella ikävää ja perään näytetään tietysti vielä kansainvälinen käsimerkki..) Tööttiä käytetään sen sijaan joka paikassa. Jos ohitat mopon tai auton oikealta tai vasemmalta, annat merkin, että täältä tullaan, älä aja kylkeen. Jos joku meinaa tulla parkista tai risteyksestä tielle, annat merkin, että minä ensin! Jos ajat mutkaan, painat tööttiä, jotta vastaan tuleva tietää olla ajamatta keskellä tietä. Jos näät vaalean suomalaisen blondin istuskelemassa paikallisessa warungissa - tööt. Niin, ja kyllähän sitä voi painaa silloinkin jos joku törttöilee.. Mutta törttöilijöille ollaan aika armollisia, sillä sitä täällä tekee jokainen ratin takana oleva. Siten liikenne onkin yksi iso hallittu kaaos.
  11. Karmaan uskotaan täällä kuin Kim Yong Illiin (?) Pohjois-Koreassa. Karma seuraa sinua ja hyvät ja pahat tekosi tulevat joskus jossain vastaan. Esimerkki. Täällä ei kannata olla playeri, sillä jos leikit tyttöjen sydämillä, niin siinä vaiheessa kun lopulta asetut aloillesi, saat itse tyttölapsen ja joudut käymään tuottamasi sydänkivut läpi oman tyttäresi kautta. Tämä tapahtui kuulemma eräälle miehellä, jonka näimme häissä. True story.

Ah, olipas kivaa kirjoittaa tänne pitkästä aikaa! Lisää aatoksia ja kuvia luvassa pian - lupaan!