Jugurttipakastinherkkuja

Taas tällainen köyhän opiskelija/laihduttajan herkkuvinkki jonka taas löysin Pinterestistä:) 

Eli niin yksin kertainen asia kuin jugurttia pakastettuna. Laita jugurttia alumiinifoliolle jonkin alustan päälle ja koko höskä pakkaseen yöksi.

Aamulla sinulla on jotain jäätelön ja karkin välistä. Itseasiassa yllättävän hyviä! Minä tein tämän Rainbown metsämarjajugurtista, mutta mikä tahansa oma lemppari varmasti käy. Ja miksi ei voisi laittaa useampaa yhtä aikaa, saisi useampia eri makuja:) Ja mitähän tulisi jos sekaan heittäisi mysliä ennen pakastusta... No joo.

Parastahan näissä on se, että kun kauhuissaan huomaa, että on vetänyt pellillisen näitä niin samaan hengen vetoon tajuaa, että on oikeasti syönyt vain purkillisen jugurttia!

Kokeileppa joskus huvikses!

Ps. Terkkuja Budapestistä;>

Pakkaspäiviä

Kiire, kiire, kiire. joten tämä olkoon kuvapostaus. Tässä siis kotimatka rautatieasemalta, joka venyi melkein tunnin reissuksi kun matkalla piti pysähtyä ikuistamaan kirkkopuistoa ja muuta. Kylmää oli, mutta niiiiiin kaunista!

Tämä tyttö lähtee nyt muille maille! Saa nähdä riittääkö yksi muistikortti mihinkään..

Jotain pientä olen kehittellyt tänne myös ennen kotiin paluuta ja matkakuvia:)

Pyöreä jäälyhty

Tämänkin ihanan idean löysin Pinterestin syövereistä ja pakkohan sellainen oli tehdä itsellekin. Tämä kaunis lyhty on mukavaa vaihtelua perinteisille ämpärilyhdyille ja on myös melkein yhtä helppo tehdä.

Tarvitset:
ilmapallon
vesihanan
leivontakulho

1. Täytä ilmapallo vedellä. Kannattaa heti alusta asti pitää jotain pyöreää esim leivontakulhoa pallon alla, ettei vain käy vesivahinko ja hanakin on helpompi sulkea kun kipolla voi tukea vedellä täytettyä raskasta palloa.

2. Sulje pallon suu. Laita pallo kulhoineen ulos jäätymään. Itse pidin sitä yön yli

3. Tee palloon reikä ja kuori ilmapallo pois lyhdyn päältä.

4. Hajota pallon yläosaan reikä, jotta saat jäätymättömän veden ulos ja illan pimetessä kynttilän sisään.

5. Jäälyhtysi on valmis käytettäväksi.

Tähän lyhtyyn jäi pohjaan reikä, joten käänsin lyhdyn vain ylösalaisin. Seuraavan teen niin, että annan sen jäätyä noin 10 tuntia ja teen sen jälkeen reiän yläosaan ja jätän pohjalle vähän vettä ja odotan, että sekin jäätyy. Silloin lopullisesta lyhdystä tulisi pyöreämpi –tämä jäi vähän kananmunan malliseksi. Toisaalta lumeen aseteltuna sitä ei huomaa.

Ensimmäistä palloa pidin ulkona puolitoista vuorokautta. Onton lyhdyn sijaan sain umpijäätyneen pallon, mikä sinänsä on myös ihan kivan näköinen.

Monta tällaista vierekkäin näyttäisi varmasti todella nätiltä. Ja jos jäällä haluaa taiteilla muutakin, niin ämpärillä tehtyyn lyhtyynhän voi laittaa vaikka kukkia tai sitten voi jäädyttää tuollaisia umpijäisiä jääkoristeita joissa on sisällä vaikka nyt niitä kukkia tai mitä ikinä keksitkään sinne laittaa.

Nefekin oli hengessä mukana.

Tätä lyhtyä väsätessä silmään osuivat muutamat esineet asunnossani.. Ja ei ollut vaikea päätellä miksi tämä lyhtykin silmääni miellytti:)

Jäätävää alkuviikkoa!:)

Oma koti kullan kallis

Silloin kun päivät eivät vielä olleet näin kauniita ja aurinkoisia niin innostuin eräs iltapäivä kuvaamaan tätä pientä yksiötäni ja sen sisältöä. Pian huomasin, että tuo 31 neliötä on kovin rajallinen, valo ei pääse kaikkialle ja kohteesta tarpeeksi kauas pääseminen voi olla todellinen haaste. Näitä kuvatessani innostuin myös kokeilemaan valokuvaajan välineitä, kylläkin köyhänmiehen tyyliin. Käytin peiliä heijastaakseni ikkunan valoa takaisin kohteeseen ikkunan edessä, kokeilin erilaisia lisävaloja eri etäisyyksillä ja lopuksi yritin päihittää vastavaloa salamalla, jonka terävää valoa yritin hajottaa mm. paperilla, kuplamuovilla, mikrokuvulla, etäisyydellä jne. Nyt olenkin entistä vakuuttuneempi, että sellainen irrallinen salama on jossain vaiheessa ostettava. Sen voimakkuutta voi säädellä ja sen valon voi suunnata seinän tai katon kautta tai heijastaa valkoisen sateenvarjon läpi, jotta valo hajoaisi ja pehmenisi.

Lisäksi ostin suurennuslasin! Koska en pysty nyt sijoittamaan makrolinssiin, päätin kokeilla miltä minikohteet näyttäisivät tavallisen suurennuslasin läpi. Teleobjektiivini kanssa se ei toimi, mutta tämän pidemmälle en ole tutkimuksissani vielä päässyt. Olen myös suunnitellut heijastimen väsäämistä kahvipussien nurjasta puolesta (heijastin myös hajottaa valoa ja tekee siitä pehmeämmän). Näitä ideoimme yhdessä isäni kanssa, joka on myös kovin innostunut valokuvauksesta, ja joka tilasi minulle yllätyksenä yksijalkaisen jalustan sekä kompassin, jotten eksy kuvatessani. Nyt pitää sitten muistella miten kompassia käytetään ja varmaan lähteä sinne metsäänkin. Tänään itseasiassa leikin luontokuvaajaa ja  lähdin metsästämään kameralla lintuja, mutta tunnin kävelyn jälkeen aloin miettimään, että missä vika kun yhden yhtä tinttiä ei näy. Lopulta tajusin, että minussahan se varmaan oli, ei linnut 20 asteen pakkasella paistattele päivää puiden oksilla, nehän on jossain lämmitelemässä. Niin kuin minunkin olisi ehkä kuulunut olla. Mutta linnuista ja luonnosta lisää myöhemmin.

Tänään on tullut täyteen 3000 katselu kertaa tällä sivulla! Ja blogi on ollut elossa ainoastaan vähän reilut kaksi kuukautta, joten karkeasti 1500 katselua kuukaudessa! KIITOS teille kaikille, jotka täällä käytte näitä juttuja lukemassa ja kommentoimassa! Olen niin hurahtanut tähän touhuun (en mitään muuta enää tekisikään), että varmaan kirjoittaisin tätä vaikka äiti olisi minun ainoa lukija (terkkuja äitille!), mutta onhan tämä tuhannesti kiitollisempaa hommaa kun näkee, että täällä oikeasti käy muutkin! Ja vielä niin moni! Muutenkin saamani tuki ja rohkaisevat sanat tämän blogin suhteen ovat  tuntuneet todella hyvälle. Teen parhaani, jotta saan teidät tänne jatkossakin:) Ideoita ja toteutuksiakin on jo jonossa. Palaute ja toiveet ovat äärimmäisen tervetulleita, jotta pystyn kehittämään omaa tekemistäni ja sitä kautta myös tätä blogia.

Mutta tässäpä vähän näyttöä siitä mitä pieni kotini pitää sisällään:

Tilda-enkelin tein mummolle viime kesänä. Kun mummosta tuli enkeli, muutti Tilda takaisin minun luokseni.

Tässä yritin peilillä heijastaa ikkunan valoa takaisin korutelineeseen. Tavallaan onnistui, mutta ei riittävästi.

Ehdoton lemppari sisustusesineeni. Kylläkin aina hyvin väliaikainen.. Musta kun on aina in!

Boolimalja, joka tarttui mukaan kirpparilta. Odottaa käyttöön pääsyä.

Sain kukkakimpun synttärilahjaksi saatesanoilla "Jos olisit kukka kimppu, näyttäisit tältä". Joten kun rupsahdan ja kurtistun niin näytän tältä? Ei huono.

Paris-laatikosto löytyi Hämeenlinnan kirpparilta. Vihreä on lempivärini joten siksi lehtikotelo tarttui aikoinaan mukaan Jyskistä. Ja tuo matto.. Kun näin sen Tiimarissa niin se oli saatava. Se on niin kivan värinen!

Joulupukki toimitti myöhästyneen joululahjan. Minulle tarjoiltiin Rovaniemellä mielettömän hyvää mansikkashampanjateetä tällaisesta pannusta ja sitä teetä onkin nyt etsitty ympäriinsä, mutta näyttää siltä, että sen saanti jää seuraavaan lapin reissuun.

"Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkaista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty!"

Niinpä.

Mistä on pienet pojat tehty?
Etanoista, sammakoista,
koiran häntätupsukoista.
Niistä on pienet pojat tehty.

Olenko ainoa josta tuntuu, ettei näissä runoissa ole nyt ihan menneet nallekarkit tasan?

Minä, työhakemus ja kameran kauko-ohjain

Olen tässä pari päivää tehnyt työhakemusta ja päivittänyt Linkedinit ja vastaavat jos vaikka kiva harjoittelupaikka löytyisi. Tänään tuli postista tilaamani kauko-ohjain kameraan juuri sopivasti, sain otettua kuvat hakemukseeni! Valaistus oli aika ihana, ikkunasta pari metriä ikkunan reunan kohdalla valoista taustaa vasten= pehmein, paras valo. Näin opettaa Scott Kelby! Ja valaistuksessa ei ollutkaan mitään vikaa. Ihana ominaisuus tuossa kamerassa on myös se, että siinä on käännettävä näyttö, eli näen itseni koko ajan. Ja alkukuvissa kävikin niin, että tuijotan näyttöä enkä kameran linssiä.. Varmaan kuvan numero 50 kohdalla huomasin sen ja aloin poseeraamaan kameralle näytön sijaan. Tiedän, että te kaikki haluaisitte nähdä mahdollisimman epäonnistuneita ja naurettavia kuvia, mutta koska näin itseni koko ajan ja itse painoin laukaisinta niin ikävä kyllä tässä sarjassa ei ihan kovin järkyttäviä tapauksia ole:) (Vahingossa otetut on aina niitä parhaita.)

Ja kyllä arvasti oikein, kolme viimeistä päätyi työhakemukseen. 

Oon ihan ihastunut tuohon kauko-ohjaimeen. Kun otan joskus teininä otin itsestäni kuvia niin aina ärsytti kun käsivarsi näky. Nyt on silloin ois ollu kauheen kätevä tuommonen vempele. Nythän siis käytän sitä lähinnä pimeässä kuvatessa, jottei kamera tärähdä kun painan laukaisinnappia.. Oon muutenkin taas ottanut todella paljon kuvia. Niin kuin olette huomanneet ulkona on ollut todella kaunista pienessä pakkasessa. Niitä otoksia ja kuvia tästä pikkukodistani työstän parhaillaan ja niitä siis luvassa toivottavasti piakkoin.

Ja hei jos jollain sattuis olemaan joku kiva harjoittelupaikka hihassa niin oon pelkkänä korvana!:)